Pitkästä aikaa vaivaudun taas kirjoittelemaan.
Elämäni taitaa olla aika mallillaan. Olen saanut paljon uusia kavereita ja heidän kanssaan olenkin nyt sitten viettänyt paljon aikaa.
Mutta kehoni kanssa en edelleenkään tule toimeen. Riippuen tietenkin myös vähän päivästä. Ajattelin nyt oikeasti ruveta laihduttamaan. Ehkä sitten voisin olla itsevarmempikin.
sunnuntai, 23. syyskuu 2007
Moi
maanantai, 10. syyskuu 2007
Rokulipäivä
En sitten mennyt tänään kouluun. Ei vain ollut sellaista fiilistä. Vaikka lukuvuoden alussa vannoinkin, etten enää lintsaile ja väärennä nimikirjoituksia. Hitto. Tässä sitä taas ollaan.
Taidan olla kiinnostunut buddhalaisuudesta. Olen etsinyt siitä hieman tietoa ja janoan koko ajan lisää. Olen miettinyt jopa kirkosta eroamista, sillä kristinusko ei todellakaan oo mun juttu. Buddhalaisuuden opit tuntuu hyviltä ja järkeenkäyviltä, ainakin tähän asti.
Järjestelin tänään huonettani vähän uuteen uskoon. Nyt on viihtyisämpi koulupöytä ja tietokoneellekin on oma taso.
Taidan olla kiinnostunut buddhalaisuudesta. Olen etsinyt siitä hieman tietoa ja janoan koko ajan lisää. Olen miettinyt jopa kirkosta eroamista, sillä kristinusko ei todellakaan oo mun juttu. Buddhalaisuuden opit tuntuu hyviltä ja järkeenkäyviltä, ainakin tähän asti.
Järjestelin tänään huonettani vähän uuteen uskoon. Nyt on viihtyisämpi koulupöytä ja tietokoneellekin on oma taso.
sunnuntai, 9. syyskuu 2007
Suhdesotkuja
Tänään tuli katsastettua Simpsonit-elokuva. Parempi se oli, kuin olin kuvitellut. Silti olisin halunnut mieluummin nähdä Shrekin.
Pää on vähän sekasin. Olis hyvännäkösiä poikia, joiden tunteista mua kohtaan en tiedä. Olis vanha ihastus, joka tuntuu vieläkin ihan mukavalta. Sitten olis ällöttävä ex-kaverin ex-poikaystävä, jolla on varmaan tunteita mua kohtaan, mutta johon mä en vois ikimaailmassa ihastua. Voi tätä suhde-elämää.
Pää on vähän sekasin. Olis hyvännäkösiä poikia, joiden tunteista mua kohtaan en tiedä. Olis vanha ihastus, joka tuntuu vieläkin ihan mukavalta. Sitten olis ällöttävä ex-kaverin ex-poikaystävä, jolla on varmaan tunteita mua kohtaan, mutta johon mä en vois ikimaailmassa ihastua. Voi tätä suhde-elämää.
tiistai, 4. syyskuu 2007
On niin helppoo olla onnellinen
Mietiskelin aamulla kouluun pyöräillessäni hieman asioita. Tajusin, että en ole tällähetkellä kehenkään ihastunut! Onhan meidänkin koulussa sellasia basicsöpöjä/hyvännäkösiä poikia, mutta ihastus jää aika heikoksi, koska se on vain pintapuolista. Vähän outo tunne sinänsä, koska oon lähestulkoon aina ollut johonkin ihastunut.
Koulupäivän jälkeen tajusin, että oon oikeastaan pitkästä aikaa onnellinen. Niinkun oikeasti. Ja tajusin mistä mun onnellisuus johtuu. Oon ollu oma itteni, enkä oo esittäny mitään muuta. Ennen kesää tapahtunut ero vanhoista kavereista on tuonu niin paljon hyvää, että oon siitä onnellinen. Oon saanu paljon uusia kavereita ja arvostusta niiltä ihmisiltä, joita itsekin arvostan. Voih, kuinka monta vuotta mun elämästä on mennytkin hukkaan!
Koulupäivän jälkeen tajusin, että oon oikeastaan pitkästä aikaa onnellinen. Niinkun oikeasti. Ja tajusin mistä mun onnellisuus johtuu. Oon ollu oma itteni, enkä oo esittäny mitään muuta. Ennen kesää tapahtunut ero vanhoista kavereista on tuonu niin paljon hyvää, että oon siitä onnellinen. Oon saanu paljon uusia kavereita ja arvostusta niiltä ihmisiltä, joita itsekin arvostan. Voih, kuinka monta vuotta mun elämästä on mennytkin hukkaan!
lauantai, 1. syyskuu 2007
Uni vanhojentansseista
Näin viime yönä unta. Olin menossa vanhojen tansseihin ja kaikki oli päin hanuria.
- Mulla oli beessi mekko ja olin laittanut mustat rintsikat.
- Olin laittanut hiukset vain sotkuiselle ponnarille.
- Mulla ei ollut meikkiä juuri ollenkaan.
- En ollut ajellut sääri- enkä kainalokarvoja.
Siinä sitten juoksin kotiin ja nappasin höylän ja vaaleanpunaista kosteusvoidetta mukaani. Menin koululle ja koitin siellä ajella karvojani pois. Kainalot sain sileiksi, mutta sääret eivät siloittuneet millään. No, menin sitten ilmeisesti kosmetologille säärikarvanpoistoon. Kosmetologi näytti kuvia karvanpoiston riskeistä. Yhdessä kuvassa jalat olivat aivan ihottomat ja vereslihalla. Toisessa kuvassa karvat olivat alkaneet kasvaa sammalta. Katsoin jalkojani, jotka olivat aivan vaaleanpunaisessa karvanpoistoaineessa.
Seuraava kuva oli koululta, jossa kysyin tanssipariltani, ovatko hiukseni hyvin. Hän sanoi, että on. Katsoin sitten kaikkien muiden mekkoja ja kampauksia, ja he näyttivät niin juhlallisilta. Yhtäkkiä olinkin kotona kauheassa kiireessä. Kello oli silloin varttia vaille seitsemän. Isäni sanoi, että tanssit olivat alkaneet kuudelta ja olin pahasti myöhässä. Sitten hän yhtäkkiä nauroi jotenkin kumeasti ja sanoi, että tanssit olisivat vasta huomenna. Huh, että olin helpottunut. Uni oli silti kamala. Enne? Ehkä pitäisi jo alkaa suunnittelemaan pukua ja kampaajaa...
- Mulla oli beessi mekko ja olin laittanut mustat rintsikat.
- Olin laittanut hiukset vain sotkuiselle ponnarille.
- Mulla ei ollut meikkiä juuri ollenkaan.
- En ollut ajellut sääri- enkä kainalokarvoja.
Siinä sitten juoksin kotiin ja nappasin höylän ja vaaleanpunaista kosteusvoidetta mukaani. Menin koululle ja koitin siellä ajella karvojani pois. Kainalot sain sileiksi, mutta sääret eivät siloittuneet millään. No, menin sitten ilmeisesti kosmetologille säärikarvanpoistoon. Kosmetologi näytti kuvia karvanpoiston riskeistä. Yhdessä kuvassa jalat olivat aivan ihottomat ja vereslihalla. Toisessa kuvassa karvat olivat alkaneet kasvaa sammalta. Katsoin jalkojani, jotka olivat aivan vaaleanpunaisessa karvanpoistoaineessa.
Seuraava kuva oli koululta, jossa kysyin tanssipariltani, ovatko hiukseni hyvin. Hän sanoi, että on. Katsoin sitten kaikkien muiden mekkoja ja kampauksia, ja he näyttivät niin juhlallisilta. Yhtäkkiä olinkin kotona kauheassa kiireessä. Kello oli silloin varttia vaille seitsemän. Isäni sanoi, että tanssit olivat alkaneet kuudelta ja olin pahasti myöhässä. Sitten hän yhtäkkiä nauroi jotenkin kumeasti ja sanoi, että tanssit olisivat vasta huomenna. Huh, että olin helpottunut. Uni oli silti kamala. Enne? Ehkä pitäisi jo alkaa suunnittelemaan pukua ja kampaajaa...
